Vetouisteluharrastus

Yleisimpiä vetouistelijan uistimia ovat vaaput ja lusikkauistimet, joiden ohessa voidaan käyttää erilaisia siimaan kiinnitettäviä siimapainoja sekä houkutuslevyjä. Jokaiselle vaapulle löytyy valmistajan ilmoittama uintisyvyys, mutta uintisyvyyteen vaikuttavat myös vavan kärjen eli vetopisteen korkeus vedenpinnasta, siiman vapautuspituus ja paksuus, sekä vetouistelunopeus. Mikäli vieheen uintisyvyys ei ole riittävä, siimaan kiinnitettävä siimapaino tai syvääjä on helpoin tapa lisästä uistelusyvyyttä. Yleisesti pitkällä siimalla ja ohuella siimalla viehe ui syvemmällä, mutta ero ei ole yleensä kovin merkittävä. Nopeuden lisäys saa kelluvan vaapun sukeltamaan syvemmälle, mutta lusikkauistimien sekä uppoavan vaapun kanssa tilanne on juuri päinvastainen. Vieheen koko, muoto ja väri ratkaisevat usein, kun valitaan sopivaa viehettä eri kalalajeille. Vieheen muodolla, painotuksella ja vaapun uintilevyllä synnytetään eri uintiliikkeitä ja usein hyvä uintiliike on voimakaspotkuinen, mutta luonnollinen. Tämä ominaisuus voi houkutella kalan iskemään kauempaakin.

VAAPUT

Ahvenia ja pienikokoisia haukia uistellaan yleensä pienillä vaapuilla ja kuhaa, haukea, taimenta, lohta ja muita lohikaloja pyydetään tyypillisesti noin 8 - 12 cm pituisilla vaapuilla. Isoja haukia uistellaan tätäkin suuremmilla jopa 25-30cm pituisilla suurvaapuilla, ja suurta kuhaakin voi saada parhaiten jopa 20cm suurvaapulla. Usein ajatellaan, että värikkäät vaaput toimivat parhaiten sameassa vedessä ja luonnonväri kirkkaissa vesissä. Tästä huolimatta, uistelussa on hyvä aloittaa usealla eri värillä, joka helpottaa kesän ottivärin löytämistä. Paras ottivärikin muuttuu usein sään vaihtuessa, pilvisellä säällä voi toimia paremmin värikkäät vaaput ja kirkkaalla säällä ehkä luonnonvärit. Toinen tärkeä vaapun ominaisuus on uintisyvyys. Uintisyvyyteen vaikuttaa moni asia, mutta tärkeintä on tietää se itse. Useat valmistajat ilmoittavat uintisyvyyden myyntipakkauksessa, joka helpottaa kummasti uistimen valintaa, mikäli tiedetään missä syvyydessä kalat uivat tai kuinka syviä kohtia uistelualueella on. Esimerkiksi karikot ja syvät montut on mahdollista oppia ajan kanssa, mutta karttaplotteri sekä kaikuluotain helpottavat ja nopeuttavat oppimista. Karttaplottereihin saa lähes kaikki suomen isommat järvialueet, jolloin karttakuva antaa tiedon vesistön syvyyksistä. Kaikuluotain parantaa merkittävästi tietoa, millä syvyydellä kalat uivat. Nämä tiedot siis helpottavat merkittävästi oikean vaapun valintaa. Kolmas tärkeä vaapun ominaisuus on vetonopeus, joka vaihtelee eri vaappu mallien välillä. Tämän vuoksi myös uintinopeus on hyvä tarkistaa myyntipakkauksesta, ja mikäli sitä ei ole, niin se kannattaa testata itse. Osa vaapuista on kelluvia ja osa uppoavia, ja niiden käyttö voi vaatia ihan erilaiset uistelunopeudet.

PELLIT

Vaappujen ohella vetouistelussa käytetään myös vetopeltejä, jotka eivät pyöri tai kierrä siimaa, kuten heittolipat. Peltejä suosivat uistelussa erityisesti lohen ja taimenen pyytäjät, niin merellä kuin järvissäkin. Pellit ovatkin yleistyneet viime aikoina suomessa, ja nyt myös valikoimaa on tarjolla aikaisempaa enemmän. Pellin hyvä puoli on se, että värit ovat yleensä todella kirkkaita, jolloin ne näkyvät kauas ja syvälle varsinkin kirkkaissa vesissä, jossa lohikalat tyypillisesti viihtyvät. Tämän lisäksi vetopelleistä löytyy huikea määrä erikokoisia malleja, painoja, sekä pituuksia. Suosituimmat pituudet ovat 120-180mm, ja pituus riippuu usein vieheen mallista, joka voi olla hyvin kapea tai pullukkamainen. Painoa kannattaa myös pohtia, sillä mitä painavampi uistin on, sen syvemmälle se menee pienellä uistelunopeudella. Toisaalta todella painava uistin ei ui usein niin elävästi, kuin kevyt uistin, joka voi vaikuttaa tietysti kalansaantiin.

MUUT VIEHEET

Uistelussa voidaan käyttää myös rakseja sekä pikkukaloilta näyttäviä kumisia vetouisteluun soveltuvia jigejä. Raksiuistelu vaatii aina syöttikalat, mutta niiden käyttö on yleistynyt Suomessa. Tämän lisäksi myös kumivieheet tekevät tuloaan Suomeen.